Säännöt
pdf-muodossa

SUOMEN AJONEUVOHISTORIALLINEN KESKUSLIITTO – SAHK ry SÄÄNNÖT

Yhdistyksen virallinen nimi on Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto – SAHK ry, Finlands fordonshistoriska centralförbund – FFHC rf. Englanninkielisessä kirjeenvaihdossa voidaan käyttää epävirallista nimitystä The Historical Vehicle Association of Finland ja ranskan-kielisessä kirjeenvaihdossa Association Finlandais des Véhicules Anciens. Liiton kotipaikka on Helsinki.

Liiton tarkoituksena on:

1. Toimia moottoriajoneuvoperinnettä vaalivien ja moottoriajoneuvoja harrastavien yhdistysten keskusjärjestönä ja edistää niiden toimintaa.
2. Toimia yhdessä liikenne- ja museoviranomaisten sekä muiden vastaavien järjestöjen kanssa sekä valtiohallinnon kanssa.
3. Edistää ja tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja vanhojen ajoneuvojen sekä työkoneiden konservointia, säilyttämistä, kunnostamista ja entistämistä sekä näiden liikennekäytössä pitämistä osana liikkuvaa kulttuuriperintöä.
4. Vaalia liikenneperinnettä ja näin tukea suomalaisen tieliikennehistorian tallentamista, sekä museotoimintaa.
5. Osallistua Suomessa olevien vanhojen ajoneuvojen ja työkoneiden luettelointiin sekä niitä koskevien tietojen jakamiseen.
6. Ylläpitää ja kehittää museoajoneuvotarkastustoimintaa.
7. Vanhojen moottoriajoneuvojen harrastajien edunvalvonta.

Toiminnassaan liitto voi:

1. järjestää moottoriajoneuvoille näyttelyitä, ajoja, retkeilyjä, kuntoisuuskilpailuja ja muita vastaavia tapahtumia,
2. harjoittaa moottoriajoneuvokulttuuria käsittelevää julkaisutoimintaa,
3. toimeenpanna yhteisiä pyrkimyksiä selventäviä kokous-, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia,
4. harjoittaa muutakin samanlaatuista liiton tarkoitusperiä edistävää aatteellista ja yleishyödyllistä toimintaa
5. olla jäsenenä sen toimintaa ja tarkoitusta edistävissä muissa yhdistyksissä ja liitoissa.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi vastaanottaa testamentti- ym. lahjoituksia, sekä asianomaisella luvalla voi toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä maksullisia tilaisuuksia. Lisäksi liitto voi myydä tuottamiaan tuotteita, julkaisuja ja palveluita. Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

2 Luku
Jäsenet

Liiton jäseniä ovat varsinaiset, edunvalvonta-, kannatus-, kunnia- ja henkilöjäsenet. Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä moottoriajoneuvoperinnettä vaaliva tai moottoriajoneuvoja harrastava rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja säännöt. Liiton edunvalvontajäseneksi voidaan hyväksyä yhdistys, joka haluaa olla osana liiton edunvalvontaa ja tukea tältä osin liiton toimintaa. Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä suomalainen tai ulkomaalainen luonnollinen henkilö ja oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea liiton tarkoitusta ja toimintaa. Liiton henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä suomalainen tai ulkomaalainen luonnollinen henkilö. Liiton kunniajäseneksi voi liittokokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisen ansioitunut liiton toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä. Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee liiton hallitus.

6 § Jäsenmaksut

Varsinaisilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun, edunvalvontajäsenten jäsenmaksun, kannatusjäsenten kannatusjäsenmaksun ja henkilöjäsenten henkilöjäsenmaksun suuruudesta päättää liiton syyskokous. Jäsenmaksu voi olla eri suuruinen eri jäsenryhmille. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu määräytyy jäsenyhdistyksen toimintakauden kokonaisjäsenmäärän mukaan. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksun 1. erä laskutetaan helmikuun viimeisen päivän jäsenmäärän mukaan ja se on maksettava maaliskuun loppuun mennessä. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksun 2. erä laskutetaan ennen syyskokousta, siinä laskutetaan jäsenyhdistyksen helmikuun jälkeen kasvanut jäsenmäärä. Lasku on maksettava 14 pv maksuehdolla laskun päiväyksestä. Edunvalvonta-, kannatus- ja henkilöjäsenten jäsenmaksut laskutetaan alkuvuodesta kertaeränä ja ne on maksettava eräpäivän mukaisesti. Uusien varsinaisten jäsenien osalta jäsenmaksu määräytyy uuden jäsenen liittymishetken kokonais-jäsenmäärän mukaisesti. Hallitus voi päättää uuden varsinaisen jäsenen liittymisvuoden jäsenmaksun osuudesta suhteessa kalenterivuoden liittymisajankohtaan.

• perhejäsenet, eli yhdistyksen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet
• kannatusjäsenet, jotka eivät ole luonnollisia henkilöitä
• rinnakkaisjäsenet eli jäsenet, jotka ovat jäseninä jossain muussa liiton varsinaisena jäsenenä olevassa jäsenyhdistyksessä ja jotka ovat huomioitu jonkin muun liiton varsinaisen jäsenen jäsenmaksussa. Tämän asian varmistamisen vastuu on varsinaisella jäsenellä, joka hyväksyy jäsenensä rinnakkaisjäseneksi.

7 § Jäsenedut

Liiton jäsenetuihin ovat oikeutettuja vain sellaiset jäsenyhdistysten jäsenet, jotka ovat maksaneet jäsenmaksun jäsenyhdistykselleen, sekä sellaiset liiton henkilöjäsenet, jotka ovat maksaneet henkilöjäsenmaksun liitolle kuluvalta toimikaudelta. Kannatusjäsenet eivät ole oikeutettuja liiton jäsenetuihin. Edunvalvontajäsen on oikeutettu olemaan osana edun-valvontaan liittyvää tiedottamista sekä lähettämään kaksi edustajaa edunvalvontaa koskeviin tilaisuuksiin. Edunvalvontajäsen ei ole oikeutettu muihin liiton jäsenetuihin.

Sen, joka tahtoo liittyä liiton jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan kirjallisesti liiton hallitukselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liiton hallitus, kunniajäsenten osalta kuitenkin liittokokous.

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Välttyäkseen seuraavan toimintakauden jäsenmaksusta on jäsenen ilmoitettava erostaan viimeistään 15. lokakuuta.

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa tai osan siitä maksamatta tai jos jäsen on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätös on viipymättä toimitettava kirjallisena erotetulle. Erotetulle jäsenelle ei palauteta maksettua jäsenmaksua.

Liiton hallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus kirjallisesti valittaa päätöksestä liittokokoukselle. Valitus on toimitettava liiton hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa erottamisesta päättäneestä liiton hallituksen kokouksesta ja se on käsiteltävä seuraavassa liittokokouksessa.

Liitto pitää vuosittain kaksi (2) varsinaista kokousta. Liiton kevätkokous pidetään huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä hallituksen määräämänä aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun liiton hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun jäsenyhdistykset, jotka ovat liiton varsinaisiajäseniä ja joiden yhteenlaskettu äänimäärä edustaa vähintään kolmasosaa (1/3) liiton varsinaisten jäsenten kokonaisäänimäärästä, sitä liiton hallitukselta ilmoittamansa asiankäsittelyä varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty liiton hallitukselle.

Liiton kevätkokouksessa käsitellään kokouskutsun mukaisesti seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Kokouksen työjärjestys
5. Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon esittely
6. Tilinpäätöksen vahvistaminen
7. Vastuuvapauden myöntäminen liiton hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
8. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
9. Kokouksen päättäminen.

Liiton syyskokouksessa käsitellään kokouskutsun mukaisesti seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen järjestäytyminen
3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Kokouksen työjärjestys
5. Liiton hallituksen laatima toimintasuunnitelma seuraavalle toimikaudelle
6. Liiton hallituksen laatima talousarvio seuraavalle toimintakaudelle
7. Liiton jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus seuraavalle toimikaudelle
8. Liiton hallituksen puheenjohtajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
9. Liiton hallituksen varsinaisten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle ja varajäsenten valinta seuraavaksi toimikaudeksi
10. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
11. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
12. Kokouksen päättäminen.

Jäsenyhdistystä voi sen antamalla valtakirjalla edustaa sellainen kyseisen jäsenyhdistyksen jäsen, joka on ollut huomioituna jäsenyhdistyksen kuluvan toimintavuoden jäsenmaksun suuruuden määrityksessä. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on yksi ääni jokaista alkavaa viittäkymmentä (50) jäsentä kohti, josta se on maksanut jäsenmaksun liitolle kuluvalta toimintakaudelta. Jäsenyhdistyksen äänimäärä voi olla kuitenkin enintään kymmenesosa liiton kokonaisäänimäärästä. Kokonaisäänimäärä määritetään huomioiden yllä mainittu äänimäärärajaus. Jäsenyhdistystä voi edustaa enintään sen ääniä vastaava määrä jäseniä. Edustaja voi käyttää useaa oman yhdistyksensä ääntä. Liittokokouksissa kannatus- ja kunniajäsenillä on puhevalta, mutta ei äänivaltaa, elleivät he samalla ole jäsenyhdistyksensä valtuuttamia. Liittokokouksissa henkilöjäsenillä on puhevalta, mutta ei äänivaltaa. Edunvalvontajäsenillä ei ole äänivaltaa, läsnäolo- eikä puheoikeutta liittokokouksissa. Liitonhallituksen tai kokouksen päätöksellä voidaan liittoon tai sen jäsenyhdistykseen kuulumattomalle henkilölle myöntää läsnäolo- ja puheoikeus. Liittokokouksiin voidaan edellyttää ennakkoilmoittautumista nimettyine edustajineen, ennakkoilmoittautumisen edellyttämisestä tulee kertoa kokouskutsussa. Tällaisissa liittokokouksissa ennakkoon ilmoittautumattomilla on kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Liittokokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei muualla näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

17 § Puheenjohtajan vaalissa noudatettava menettely

Liiton hallituksen puheenjohtajan on valituksi tullakseen saatava ehdoton äänten enemmistö. Mikäli ehdokkaita on kolme tai enemmän, eikä kukaan saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta äänten enemmistöä, suoritetaan toinen äänestys kahden ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä saaneen kesken.

18 § Liiton hallituksen jäsenten vaalissa noudatettava menettely

Liiton hallituksen jäsenten vaali suoritetaan yhdellä äänestyksellä siten, että kolme (3) eniten ääniä saanutta ehdokasta valitaan varsinaisiksi jäseniksi ja kolme (3) seuraavaa varajäseniksi. Vaalissa äänestetään yhdellä äänellä enintään kolmea (3) eri ehdokasta. Tasatulos ratkaistaan arvalla.

19 § Liittokokousten koollekutsuminen

Liittokokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Liiton hallituksen on kutsuttava liittokokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta tätä tarkoitusta varten jäsenille lähetetyllä sähköpostilla tai postitetulla kirjeellä. Kokouskutsu voidaan julkaista myös liiton jäsenlehdessä.

20 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Liittokokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos se on yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

21 § Käsiteltävät asiat

Liittokokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, jonka kokous julistaa kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä. Ainoastaan liittokokous voi päättää liiton sääntöjen muuttamisesta, kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta, liiton hallituksen tai sen jäsenen tai tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tai liitonpurkamisesta. Päätöstä näistä ja muista merkittävistä asioista ei voi tehdä, mikäli siitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Mikäli liiton varsinainen jäsen haluaa tuoda asian liittokokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti liiton hallitukselle kevätkokousta varten 15. maaliskuuta ja syyskokousta varten 15. lokakuuta mennessä, jotta asia ehditään sisällyttää kokouskutsuun. Muilla jäsenillä ei ole oikeutta tuoda asiaa käsiteltäväksi liittokokoukseen.

Liiton asioita hoitaa liiton hallitus. Liiton hallitukseen kuuluu syyskokouksessa vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kuusi (6) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä. Varsinaisista jäsenistä puolet on vuosittain erovuoroisia. Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset valitaan arvalla. Lisäksi liiton hallitukseen kuuluu kolme (3) vuodeksi kerrallaan valittua varajäsentä. Liiton hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle liiton hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta niissä. Liiton hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sekä valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt tai esteellinen. Liiton hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Liiton hallituksen tehtäviin kuuluu:

1. Huolellisesti hoitaa liiton asioita, taloutta ja omaisuutta
2. Edustaa liittoa
3. Laatia esitykset liiton toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi
4. Valmistella liittokokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niiden päätökset
5. Päättää jäseneksi hyväksymisestä lukuun ottamatta kunniajäseniä
6. Valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa ja puuttua näihin tarvittaessa
7. Päättää hyväksytyn talousarvion puitteissa ulkopuoleltaan valittujen toimihenkilöiden työehdot ja palkkiot
8. Päättää liiton kirjanpidon ja laskutuksen järjestämisestä
9. Kutsua liittokokoukset koolle tarpeen vaatiessa.

Liiton hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet liiton hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Liiton hallitus on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu liiton hallituksen keskuudessaan sopimalla tavalla ja kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä, tai liiton hallituksen määräämä henkilö yksin.

Liittokokous voi asioiden valmistelua varten tai liiton hallitus avukseen asettaa toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikuntien toimikausien pituudet sekä vastuuhenkilö.

Liittokokous voi perustellusta syystä vapauttaa tehtävästä toimikunnan kesken tämän toimikautta, jolloin kokouskutsussa on siitä mainittava. Liiton hallitus voi vapauttaa nimittämänsä toimihenkilön tai asettamansa toimikunnan kesken tämän toimikautta.

Liiton toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

29 § Tilintarkastus

Liiton hallituksen on toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen, liittokokousten ja liiton hallituksen kokousten pöytäkirjat, sekä toimintakertomus tilintarkastajille kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa liiton hallitukselle kirjallinen, kevätkokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan liiton hallinnon ja tilien tarkastuksesta kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta.

Jos liiton päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai liiton sääntöjen vastainen, voi liiton jäsen, liiton hallitus tai liiton hallituksen jäsen nostaa kanteen liittoa vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi, kanne on esitettävä liiton kotipaikan oikeuslaitokseen. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on liitto-kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

Liitto purkautuu, jos liittokokous tekee siitä päätöksen vähintään kolmen neljäsosan (¾) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä liittokokouksessa, joiden väli on vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta. Liiton purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi sen varat on käytettävä liiton tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi purkautumisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen päätöksen mukaisesti. Varoja ei kuitenkaan saa luovuttaa yksityishenkilölle.